Raskausajan turvotus näkyy usein iltaisin kireinä nilkkoina, sormuksina, jotka eivät enää irtoa, ja kenkinä, jotka puristavat aamulla sopivia kenkiä kovemmin. Lymfahieronta on yksi tapa helpottaa tätä raskauden loppupuolella tavallista vaivaa, kunhan hoito tehdään oikein ja turvotuksen syy on ensin selvitetty. Tässä artikkelissa kerrotaan, milloin lymfahieronnasta on käytännön hyötyä, miltä hoitokäynti näyttää ja milloin kannattaa soittaa hierojan sijaan neuvolaan.
Miksi raskausajan turvotus syntyy
Raskauden aikana veren ja kudosnesteen määrä kasvaa. Veritilavuus nousee noin 40–50 prosenttia, ja kasvava kohtu painaa lantion laskimoita, jolloin veren paluu jaloista hidastuu. Hormonit, erityisesti progesteroni, löysentävät lisäksi verisuonten seinämiä.
Tuloksena on tuttu näky: suurimmalla osalla raskaana olevista nilkat ja sääret turpoavat viimeisen raskauskolmanneksen aikana. Turvotus pahenee iltaa kohti, pitkän seisomisen jälkeen ja helteellä. Jos laskettu aika osuu elokuulle, heinäkuun hellejakso Helsingissä tai Tampereella voi olla koko raskauden raskain vaihe.
Tavallinen raskausajan turvotus on molemmissa jaloissa samanlaista ja pehmeää, ja se helpottaa yön aikana. Tämä on juuri se turvotus, jota lymfahieronnalla voi lievittää.
Milloin turvotus ei kuulu hierojalle
Ennen mitään hoitoa pitää varmistaa, että turvotus on tavallista. Jos kasvot, kädet tai koko keho turpoavat äkillisesti ja samalla esiintyy päänsärkyä, näköhäiriöitä, ylävatsakipua tai kohonnutta verenpainetta, kyse voi olla raskausmyrkytyksestä eli pre-eklampsiasta. Silloin otetaan yhteys neuvolaan tai synnytyssairaalaan samana päivänä.
Toinen hälytysmerkki on toispuoleinen turvotus. Jos toinen pohje on selvästi paksumpi, kuumottava, punoittava tai arka, taustalla voi olla laskimotukos. Raskaus nostaa tukosriskiä, eikä tukosta epäiltäessä raajaa hierota lainkaan. Muita tilanteita, joissa hoitoa kannattaa lykätä, käsitellään artikkelissa hieronnan vasta-aiheet.
Ammattilainen kysyy alkuhaastattelussa raskausviikot, viimeisimmän neuvolassa mitatun verenpaineen ja sen, onko raskaudessa todettu riskitekijöitä, kuten raskausdiabetesta tai istukkaan liittyviä ongelmia. Jos vastauksissa on epäselvää, hyvä hieroja pyytää tarkistamaan asian neuvolasta ennen ensimmäistä käyntiä.
Lymfahieronta raskausajan turvotukseen käytännössä
Lymfahieronta eroaa klassisesta hieronnasta ratkaisevasti. Otteet ovat kevyitä, hitaita ja rytmisiä, ja ne liikuttavat ihoa sen sijaan, että painaisivat lihaksia. Tavoitteena on tehostaa imunesteen kulkua kohti imusolmukkeita.
Hoito ei ala turvonneista nilkoista. Ensin käsitellään kaulan ja solisluiden seutu, sitten nivusten imusolmukealueet ja vasta lopuksi reidet, polvitaipeet, sääret ja jalkaterät. Periaate on sama kuin ruuhkaisella tiellä: ensin avataan risteys, sitten jono pääsee liikkeelle. Vatsan alueelle tehdään korkeintaan hyvin kevyitä sivelyjä, usein ei sitäkään.
Asennolla on iso merkitys. Noin 20. raskausviikon jälkeen pitkä selinmakuu voi painaa alaonttolaskimoa ja aiheuttaa huimausta tai pahoinvointia. Hoito tehdäänkin yleensä kylkimakuulla niin, että tyynyt tukevat polvien väliä ja vatsan alustaa, tai puoli-istuvassa asennossa.
Tyypillinen käynti kestää 45–60 minuuttia. Lymfaterapeutin 60 minuutin hoito maksaa suurissa kaupungeissa yleensä 65–95 € ja pienemmillä paikkakunnilla 55–75 €. Raskauden viikoilla 28–40 hoitoa käytetään tavallisesti kerran viikossa tai joka toinen viikko. Muut raskauden vaiheisiin liittyvät erityispiirteet löydät artikkelista raskaushieronta eri raskauden vaiheissa.
Mitä hoidolta voi realistisesti odottaa
Tyypillinen tilanne: raskausviikolla 34 oleva toimistotyöntekijä istuu kahdeksan tuntia päivässä näytön ääressä, ja illalla sukat jättävät sääriin syvät painaumat. Neuvolassa verenpaine on normaali ja turvotus on todettu tavalliseksi. 50 minuutin lymfahoidon jälkeen jalat tuntuvat kevyiltä ja kengät mahtuvat taas jalkaan. Seuraavana iltana turvotus on osittain palannut.
Näin kuuluukin käydä. Lymfahieronta ei poista raskausajan turvotuksen syytä, koska kohtu ja hormonit vaikuttavat synnytykseen asti. Helpotus kestää yleensä 1–3 päivää. Pidempi hyöty syntyy, kun hoito yhdistetään arjen tapoihin.
Hoitajaa valitessa kannattaa tietää, että koulutettu hieroja (KH) on nimikesuojattu ammatti ja löytyy Valviran JulkiTerhikki-rekisteristä. Lymfaterapeutin nimike ei ole Valviran suojaama, vaan kyse on lisäkoulutuksesta, jonka on usein käynyt KH tai fysioterapeutti. Kysy siis, mikä koulutus hoitajalla on ja onko hän käsitellyt raskaana olevia asiakkaita. Esimerkiksi Vodder-menetelmän koulutus on alalla tunnettu. Lisää eri asiakasryhmistä kerrotaan artikkelissa lymfahieronta ja lymfaterapia – kenelle sopii.
Yleisimmät virheet turvotuksen hoidossa
Kova painallus. Sitkeä myytti väittää, että mitä kovempaa painetaan, sitä enemmän nestettä lähtee. Todellisuudessa pienet imusuonet sijaitsevat aivan ihon alla, ja voimakas ote painaa ne kasaan. Syvä hieronta turvonneeseen kudokseen voi jopa lisätä turvotusta ja arkuutta. Oikea paine on noin kolikon painon luokkaa.
Kotihieronta väärään suuntaan. Kumppani hankaa ystävällisesti nilkkoja edestakaisin, mutta neste ei liiku minnekään, jos reisien ja nivusten alueet ovat tukossa. Kotona otteet kannattaa tehdä pehmeästi alhaalta ylöspäin sydäntä kohti ja aloittaa reisistä ennen sääriä.
Kuuma sauna heti hoidon perään. Saunan lämpö laajentaa verisuonia. Kevyt löyly sopii useimmille raskaana oleville neuvolan ohjeiden mukaisesti, mutta heti lymfahoidon jälkeen kuuma sauna voi kumota osan hyödystä. Lyhyt suihku ja lepo jalat koholla ovat parempi valinta.
Myös väite, että lymfahieronta ”puhdistaa kehosta kuona-aineita”, kannattaa unohtaa. Hoito vaikuttaa kudosnesteen liikkumiseen, ei myrkkyjen poistoon.
Kotikeinot hoitokertojen välissä
Hoitokäynti toimii parhaiten, kun arjessa tuetaan samaa asiaa:
– Jalat koholle 15–20 minuutiksi kerrallaan, mieluiten sydämen tason yläpuolelle
– Nilkkapumppaukset istumatyössä: 20 toistoa kerran tunnissa
– Kompressioluokan 1 tukisukat, esimerkiksi Sigvaris tai Juzo apteekista (noin 30–60 €), puettuina aamulla ennen kuin turvotus ehtii kertyä
– Kävely tai vesijumppa, sillä veden paine tukee nesteen paluuta
– Nukkuminen kyljellään, tyyny polvien välissä
Tukisukkien kokoa ei kannata arvata. Apteekissa jalka mitataan aamulla, jolloin turvotus on vähäisin.
UKK
Saako lymfahierontaa ensimmäisellä raskauskolmanneksella?
Moni hieroja siirtää hoitoja varmuuden vuoksi 12.–14. raskausviikon jälkeen. Ensimmäisen kolmanneksen aikana turvotus on harvoin ongelma, joten hoidolle on silloin vähän tarvetta. Jos oireita on jo varhain, asiasta kannattaa ensin puhua neuvolassa.
Auttaako lymfahieronta synnytyksen jälkeiseen turvotukseen?
Usein auttaa, sillä kudoksiin kertynyt neste poistuu yleensä 1–2 viikossa ja kevyt lymfahoito voi tuntua sinä aikana helpottavalta. Keisarileikkauksen jälkeen odotetaan, että haava on parantunut ja jälkitarkastuksessa on annettu lupa, tavallisesti noin kuusi viikkoa.
Korvaako Kela tai työterveys raskausajan lymfahieronnan?
Kela ei korvaa raskausajan hierontaa. Osa työterveyshuolloista kattaa hieronnan lääkärin tai fysioterapeutin arvion perusteella, joten oma sopimus kannattaa tarkistaa. Moni maksaa hoidon työnantajan liikunta- ja kulttuurieduilla, kuten ePassilla tai Smartumilla, jos hoitola hyväksyy ne.
Kevyet otteet ja oikea ajoitus
Raskausajan turvotus on useimmiten vaaraton mutta kiusallinen vaiva, ja lymfahieronta tuo siihen helpotusta, joka kestää yleensä muutaman päivän. Selvitä turvotuksen syy ensin neuvolassa ja valitse hoitaja, jolla on lymfaterapian koulutus sekä kokemusta raskaana olevista asiakkaista. Varaa aika mieluiten iltapäivälle, jolloin turvotus näkyy selvimmin ja hoidon vaikutuksen huomaa heti. Jos turvotus muuttuu äkillisesti, on vain toisessa jalassa tai siihen liittyy päänsärkyä, hoitoa ei varata vaan soitetaan neuvolaan.