Esitietojen kysyminen kertoo hierojan ammattitaidosta

Esitietojen kysyminen kertoo hierojan ammattitaidosta

Hierojan ammattitaito näkyy jo ennen kuin ensimmäistäkään otetta on tehty. Esitietojen kysyminen eli lyhyt keskustelu terveydentilasta, lääkityksestä ja hoidon tavoitteesta kertoo, osaako hieroja sovittaa hoidon juuri sinulle. Tästä artikkelista näet, mitä hyvä hieroja kysyy, miksi kysymykset ovat tärkeitä ja milloin niiden puuttuminen on varoitusmerkki.

Miksi esitietojen kysyminen kertoo hierojan ammattitaidosta

Hieronta vaikuttaa verenkiertoon, lihaksiin, sidekudokseen ja hermostoon. Siksi sama ote voi olla toiselle asiakkaalle hyväksi ja toiselle haitaksi. Esitiedoista hieroja saa tietää, mitä kehossa tapahtuu ihon alla. Pelkillä käsillä sitä ei aina tunne.

Koulutettu hieroja (KH) on Suomessa nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja hänet on merkitty Valviran ylläpitämään rekisteriin. Koulutukseen kuuluu anatomiaa, fysiologiaa ja tietoa siitä, milloin hieronta kannattaa jättää väliin. Ammattihenkilöä koskevat myös kirjaamisvelvollisuus ja vaitiolovelvollisuus, joten esitiedot kirjataan ja ne pysyvät hoitajan ja asiakkaan välisinä. Rekisteritiedot voi tarkistaa itse, ja ohjeet löytyvät artikkelista näin tarkistat hierojan tiedot ammattihenkilörekisteristä.

Kouluttamaton hieroja voi olla taitava käsistään. Silti juuri esitietojen kohdalla ero näkyy usein selvimmin: rutiini puuttuu, tai se on pelkkä nopea kysymys siitä, onko mitään erityistä.

Mitä hyvä hieroja kysyy ennen hoitoa

Ensimmäisellä käynnillä esitietoihin menee yleensä 5-10 minuuttia, ja moni hoitola varaa sitä varten aikaa 60 minuutin hoidon alkuun. Ammattilainen aloittaa yleensä tavoitteesta ja siirtyy sen jälkeen terveydentilaan. Keskustelussa käydään läpi ainakin nämä:

Hoidon syy ja tavoite: palautuminen, rentoutuminen vai tietty kipukohta, esimerkiksi niska-hartiaseutu.
Kivun luonne: kuinka kauan kipua on ollut, säteileekö se ja liittyykö siihen puutumista tai pistelyä.
Lääkitys: etenkin veren hyytymiseen vaikuttavat lääkkeet, pitkäaikainen kortisoni ja kipulääkkeet.
Sairaudet ja leikkaukset: verenpaine, diabetes, laskimotukokset, syöpähoidot, tekonivelet ja tuoreet leikkausarvet.
Raskaus ja muut tilapäiset tekijät: kuume, flunssa, tuore vamma, ihottumat ja edellisen päivän kova treeni.

Kokenut hieroja ei tyydy kyllä- ja ei-vastauksiin. Jos asiakas kertoo selkäkivusta, hän kysyy tarkentavia kysymyksiä: pahentaako istuminen kipua, helpottaako liike ja herättääkö kipu öisin. Vastaukset vaikuttavat siihen, valitaanko syvävaikutteinen klassinen hieronta, kevyempi käsittely vai se, ettei hoitoa tehdä ollenkaan.

Käytännön esimerkki: kun kysymys muuttaa koko hoidon

Tamperelainen toimistotyöntekijä varaa 45 minuutin niska-hartiahieronnan. Talvikuukausina liikkuminen on vähentynyt ja näyttöpäätetyötä on tullut tavallista enemmän. Hartiat ovat jumissa, ja sitä hän pitää syynä vaivaan.

Esitietoja kysyessään hieroja huomaa sivulauseen: oikean käden sormia on puutunut parin viikon ajan, erityisesti aamuisin. Tämä muuttaa tilanteen. Hieroja tekee kevyemmän käsittelyn hartioiden alueelle, välttää voimakasta painelua kaulan alueella ja ohjaa asiakkaan työterveyshuoltoon, jotta säteilevän oireen syy selvitetään.

Ilman tätä kysymystä asiakas olisi saanut tavallisen syvän käsittelyn. Se olisi voinut tuntua hetken hyvältä, mutta oikea syy olisi jäänyt selvittämättä. Kun kipu säteilee, puuduttaa tai jatkuu viikkoja, siihen tarvitaan lääkärin tai fysioterapeutin arvio. Hieronta voi kulkea hoidon rinnalla, mutta se ei korvaa sitä.

Myytti: ”Hyvä hieroja tuntee käsillään kaiken”

Sitkeä uskomus kuuluu, että taitava hieroja löytää ongelmat käsillään eikä tarvitse kyselyä. Kädet kertovat paljon esimerkiksi lihasjännityksestä, kudoksen lämmöstä ja triggerpisteistä. Lääkitystä, laskimotukoksen riskiä tai alkuraskautta käsillä ei kuitenkaan tunne.

Usein tilanne on päinvastainen. Mitä enemmän hierojalla on kokemusta, sitä tarkemmin hän yleensä kysyy, koska hän tietää, mitä kaikkea voi jäädä huomaamatta. Pitkä lomake ei silti yksin todista ammattitaitoa. Ratkaisevaa on se, käyttääkö hieroja vastauksia hoidon suunnitteluun.

Milloin esitiedot johtavat hoidon siirtämiseen

Joskus esitiedoista selviää, että hoito kannattaa siirtää. Tavallisia syitä ovat kuume, akuutti tulehdus, alle 48 tuntia vanha vamma, epäilty laskimotukos ja tuntemattomasta syystä turvonnut raaja. Tarkempi lista on artikkelissa hieronnan vasta-aiheet – milloin hoitoa kannattaa siirtää.

Kaikki poikkeukset eivät tarkoita, ettei hierontaa voisi tehdä. Verenohennuslääkkeitä käyttävä voi yleensä käydä hieronnassa, kunhan otteet ovat kevyempiä eikä niissä ole voimakasta syväkudoskäsittelyä. Raskaana oleva saa hierontaa kylkiasennossa ja tukityynyjen avulla. Hieroja, joka osaa muokata hoitoa näin, on yleensä parempi valinta kuin hieroja, joka joko torjuu asiakkaan kokonaan tai ei kysy mitään.

Yleisimmät virheet asiakkaan puolelta

Ensimmäinen virhe on vähätellä asioita. ”Ei mitään erityistä” on helppo vastaus, kun pöydälle on kiire, mutta silloin unohtuvat helposti esimerkiksi kolme viikkoa sitten tehty polven tähystys tai uusi verenpainelääke.

Toinen virhe on olettaa, että tiedot ovat yhä voimassa. Esitiedot pitää päivittää jokaisella käynnillä. Jos edellisestä kerrasta on kulunut puoli vuotta, lääkitys tai terveydentila on voinut muuttua.

Kolmas virhe on jättää palaute antamatta. Jos edellisen hieronnan jälkeen tuli mustelmia tai kipu paheni 2-3 päiväksi, kerro siitä seuraavalla kerralla. Se on myös esitietoa, ja sen perusteella hieroja säätää painetta. Valmistautumisvinkkejä löydät artikkelista ensimmäinen hierontakäynti ja miten siihen valmistaudut.

UKK

Onko pakko kertoa hierojalle lääkityksestä?
Pakko ei ole, mutta se on suositeltavaa. Esimerkiksi verenohennuslääkkeet ja pitkäaikainen kortisonihoito vaikuttavat siihen, kuinka voimakkaita otteita voi turvallisesti käyttää. Koulutettua hierojaa sitoo vaitiolovelvollisuus.

Kysytäänkö esitiedot myös lahjakorttihieronnassa tai day spassa?
Pitäisi kysyä. Hieronnan vaikutukset ovat samat, ostettiin hoito sitten lahjakortilla joulun alla tai varattiin se itse. Hot stone -hieronnassa kysytään lisäksi lämmön sietokyvystä ja verenkiertoon liittyvistä asioista.

Mitä teen, jos hieroja ei kysy mitään?
Kerro itse olennaiset asiat ennen hoidon alkua. Jos hieroja ei kiinnitä niihin huomiota tai jatkaa hoitoa muuttamatta mitään, kannattaa harkita toista palveluntarjoajaa.

Näin tunnistat ammattitaitoisen hierojan ensimmäisten minuuttien aikana

Hyvä hieroja kysyy tavoitteesi, kivun luonteen, lääkityksen ja terveydentilan, ja hän tarkentaa kysymyksiä, kun vastaus herättää huomiota. Hän muuttaa hoitoa saamiensa tietojen perusteella ja kertoo suoraan, jos vaiva kuuluu lääkärin tai fysioterapeutin arvioitavaksi. Kun vertailet hierojia, kiinnitä huomiota hoidon tuntuman ohella myös siihen, mitä ennen hoitoa tapahtuu. Kysymykset, jotka tuntuvat aidosti kiinnostuneilta, ovat yleensä merkki siitä, että myös hieronnassa ajatellaan juuri sinua.

Anna pisteet

(ei vielä ääniä)

Arvostele, kommentoi tai kerro kokemuksista