Hieronnan hyödyt lihasjännityksen hoidossa ovat todellisia, mutta niillä on rajansa. Jos niska jumittaa joka ilta näyttöpäätetyön jälkeen tai selkä kiristyy talven aikana, kun liikkuminen vähenee, hieronnasta voi saada nopeaa helpotusta. Tämä artikkeli kertoo, mihin hieronta käytännössä pystyy, milloin se ei riitä ja miten siitä saa eniten irti.
Kun tietää etukäteen, mitä hieronnalta voi odottaa, rahaa ja aikaa menee vähemmän hukkaan. Silloin myös tunnistaa ajoissa tilanteet, joissa kannattaa varata aika muualta.
Mitä lihasjännitys oikeastaan on
Lihasjännitys on harvoin pelkkä ”kireä lihas”. Siihen vaikuttavat yleensä pitkään jatkunut yksipuolinen asento, stressi, huono uni ja liian vähäinen liike. Suomalaisessa istumatyökulttuurissa tyypillinen tilanne on kahdeksan tunnin päivä kannettavan ääressä, olkapäät koholla ja leuka eteenpäin työnnettynä.
Tuntuma voi olla paikallinen, kuten aristava kohta lapaluun sisäreunassa, eli niin sanottu triggerpiste. Jännitys voi myös olla laaja-alaista jäykkyyttä koko niska- ja hartiaseudulla. Hieronta vaikuttaa näihin eri tavoin, ja siksi myös hoidon valinta kannattaa tehdä tilanteen mukaan.
Hieronnan hyödyt lihasjännityksessä käytännössä
Hieronta lisää paikallisesti verenkiertoa, rentouttaa hermostoa ja vähentää kipuaistimusta. Moni huomaa hoidon jälkeen, että pää kääntyy taas vapaammin ja hartiat laskeutuvat. Vaikutus tuntuu tyypillisesti muutamasta tunnista muutamaan päivään.
Klassinen hieronta on suomalaisessa hierontakulttuurissa perusvalinta. Koulutettu hieroja (KH) käsittelee kudoksia sivelyin, hankauksin ja painelulla, ja painetta säädetään asiakkaan tuntemusten mukaan. Toistuvaan niska-hartiakireyteen sopii useimmiten 45 minuutin hoito, jossa keskitytään yläselkään. Jos jännitys ulottuu alaselkään ja pakaroihin, kannattaa varata 60 minuuttia.
Urheiluhieronta on tehokkaampi ja tavoitteellisempi, ja sitä käytetään erityisesti palautumisen tukena. Faskian hieronta ja triggerpistekäsittely sopivat paikallisiin kipupisteisiin. Rentoutukseen ja stressiperäiseen jännitykseen voivat sopia paremmin hot stone -hieronta, aromahieronta tai intialainen päähieronta, koska niissä painopiste on hermoston rauhoittamisessa.
Hinnoissa on alueellisia eroja. Klassinen hieronta maksaa yleensä noin 40-55 € puolelta tunnilta ja 60-85 € tunnilta, ja Helsingissä hinnat ovat usein haarukan yläpäässä. Työnantajan liikunta- tai hyvinvointietua, kuten ePassia, Smartumia tai Edenredia, voi usein käyttää hierontaan. Ehdot vaihtelevat palveluntarjoajittain, joten ne kannattaa tarkistaa ennen varausta.
Missä hieronnan rajat kulkevat
Hieronta ei korjaa jännityksen syytä. Jos työtuolin säätö on pielessä, näyttö on liian matalalla ja liikuntaa kertyy viikossa alle tunti, jumi palaa yleensä viikon tai kahden sisällä. Hieronta tuo helpotusta, mutta pysyvää muutosta varten tarvitaan liikettä, ergonomiaa ja palautumista.
Hieronta ei myöskään ole lääketieteellinen hoito. Ammattilainen kysyy ensimmäisellä käynnillä taustatiedot ja ohjaa asiakkaan muualle, jos kipu ei vaikuta tavalliselta lihasjännitykseltä. Seuraavat merkit kertovat, että ensin kannattaa käydä lääkärillä tai fysioterapeutilla:
– kipu säteilee käsivarteen tai jalkaan, tai siihen liittyy puutumista tai pistelyä
– kipu jatkuu yöllä levossakin tai pahenee viikko viikolta
– oireet alkoivat kaatumisen, kolarin tai muun tapaturman jälkeen
– taustalla on kuumetta, selittämätöntä laihtumista tai diagnosoitu sairaus
– kipu on jatkunut yli 6 viikkoa ilman selvää helpotusta
Silloin oikea osoite on yleensä lääkäri tai fysioterapeutti. Ammattien eroa käsitellään tarkemmin artikkelissa hierojan ja fysioterapeutin erosta. Lisäksi on tilanteita, joissa hoitoa kannattaa siirtää. Esimerkkejä ovat akuutti tulehdus, tuore vamma ja verenhyytymiä estävä lääkitys. Näistä on kerrottu enemmän hieronnan vasta-aiheista kertovassa artikkelissa.
Myytti: kova hieronta poistaa maitohapon ja kuona-aineet
Tämä uskomus elää sitkeästi. Maitohappo, tarkemmin laktaatti, poistuu lihaksista elimistön omien prosessien kautta jo noin tunnin kuluessa rasituksesta. Hieronta ei ”huuhtele” sitä pois, eikä lihaksissa ole kuona-aineita, joita hieroja voisi puristaa ulos.
Toinen myytti kuuluu, että hoidon pitää sattua, jotta se tehoaa. Liian kova paine saa lihaksen puolustautumaan ja jännittymään lisää, ja seuraavana päivänä olo voi olla kuin pahoinpidellyllä. Hyvä nyrkkisääntö on, että tuntemus saa olla voimakas mutta ei niin kova, että hengitys pidättyy tai kasvot kiristyvät.
Yleisimmät virheet hieronnassa käydessä
Hierontaan mennään vasta, kun kipu on kova. Tyypillinen esimerkki on toimistotyöntekijä, joka varaa ajan joulukuussa, kun niska on ollut jumissa koko syksyn. Yksi 30 minuutin käynti ei pura kolmen kuukauden kuormitusta. Säännöllinen hoito, esimerkiksi 45 minuuttia 3-4 viikon välein, toimii yleensä paremmin kuin satunnainen hätäkäynti.
Hierojan taustaa ei tarkisteta. KH-nimike on nimikesuojattu, ja Valvira ylläpitää terveydenhuollon ammattihenkilöiden rekisteriä, josta pätevyyden voi tarkistaa. Kouluttamaton hieroja voi olla taitava rentoutushoidoissa, mutta toistuvien vaivojen kanssa koulutus ja kyky arvioida vasta-aiheita ovat tärkeitä.
Hoidon jälkeinen päivä menee hukkaan. Jos hieronnan jälkeen palataan suoraan neljäksi tunniksi läppärin ääreen, hyöty jää lyhyeksi. Kevyt kävely, riittävä nesteytys ja muutama hartioiden pyöritys illalla pidentävät vaikutusta. Lauantain saunavuoro on hyvä tapa jatkaa rentoutumista, mutta heti voimakkaan urheiluhieronnan jälkeen kuumaa löylyä kannattaa välttää ja antaa kudosten rauhoittua.
Milloin yleisneuvo ei päde
Ohje ”käy säännöllisesti hieronnassa” ei sovi kaikille. Jos jännitys johtuu ensisijaisesti stressistä ja univajeesta, voimakas syvähieronta voi ylikuormittaa jo valmiiksi kuormittunutta hermostoa. Silloin rauhallinen, pintapuolisempi hoito tai lepo toimii paremmin.
Raskaana olevien, iäkkäiden ja pitkäaikaissairaiden kohdalla hoitoa pitää muokata. Asento, paine ja kesto valitaan yksilöllisesti, ja joskus hoito sovitaan yhdessä lääkärin kanssa. Kestävyysurheilijalle paras ajankohta urheiluhieronnalle ei ole kisapäivän aamu, vaan yleensä 1-3 päivää kovan harjoituksen jälkeen.
UKK
Kuinka usein hierontaan kannattaa mennä lihasjännityksen takia?
Toistuvassa niska-hartiajännityksessä toimiva tahti on yleensä 3-4 viikon välein. Aluksi voi käydä 2-3 kertaa tiheämmin, esimerkiksi viikon välein, ja harventaa sitten. Jos olo ei helpota lainkaan 3-4 käynnin jälkeen, oireet kannattaa arvioittaa fysioterapeutilla tai lääkärillä.
Onko normaalia, että lihakset ovat arat hieronnan jälkeen?
Lievä arkuus 1-2 päivän ajan on tavallista etenkin urheiluhieronnan tai triggerpistekäsittelyn jälkeen. Jos kipu on voimakasta, kestää yli kolme päivää tai iholle tulee mustelmia, paine on ollut liian kova. Kerro siitä hierojalle seuraavalla kerralla.
Voiko hieronta korvata fysioterapian?
Ei voi. Hieronta tukee palautumista ja lievittää jännitystä, mutta fysioterapeutti tutkii, diagnosoi toimintahäiriöitä ja ohjaa terapeuttista harjoittelua. Monessa tilanteessa ne täydentävät toisiaan hyvin.
Hieronta osaksi arkea, ei pikakorjaukseksi
Hieronta toimii parhaiten, kun sitä käyttää tukena eikä ainoana ratkaisuna. Valitse hoitomuoto tavoitteen mukaan, tarkista hierojan koulutus ja varaa käynnit säännöllisesti ennen kuin kipu ehtii pahentua. Yhdistä hoitoon päivittäiset taukojumpat, näytön oikea korkeus ja talvellakin vähintään puolen tunnin kävelyt.
Jos kipu säteilee, jatkuu tai muuttuu luonteeltaan, ensimmäinen käynti kuuluu lääkärille tai fysioterapeutille. Hierojan luo voi palata, kun syy on selvitetty.